Carcassonne on klassikoksi noussut laattapeli, jossa pelaajat rakentavat palanen kerrallaan keskiaikaista maisemaa teineen, kaupunkeineen, luostareineen ja peltoineen. Jokainen laatta kiinnitetään sopimaan viereisiin, ja pelaajat sijoittavat pelinappuloitaan eli meeplejä valtaamaan alueita ja keräämään pisteitä. Tässä oppaassa käydään läpi Carcassonnen säännöt vaihe vaiheelta: valmistelu, vuoron kulku, meeplet ja etenkin se, miten pisteet lasketaan sekä pelin aikana että sen lopussa.

Mikä Carcassonne on?

Carcassonne on saksalaisen Klaus-Jürgen Wreden suunnittelema perhepeli, jonka julkaisi Hans im Glück vuonna 2000. Peli on nimetty samannimisen eteläranskalaisen muurikaupungin mukaan. Carcassonne palkittiin arvostetulla Spiel des Jahres -tunnustuksella (vuoden peli Saksassa) vuonna 2001, ja Suomessa se valittiin vuoden perhepeliksi 2004. Peliä pelataan 2–5 pelaajan voimin, ikäsuositus on 7 vuotta ja yksi erä kestää noin 35 minuuttia.

Carcassonne luokitellaan laattapeliksi ja alueenhallintapeliksi: pelilaudaksi muodostuu pöydälle vähitellen koottava maisema, ja voittaja ratkeaa pisteillä. Jos pidät tämäntyyppisistä peleistä, samaa strategista rakentelua löytyy myös Catanin säännöt -oppaasta, ja laattojen asettelua pääsee harjoittelemaan myös Rummikubissa (ks. Rummikubin säännöt).

Pikatiedot

PeliCarcassonne
SuunnittelijaKlaus-Jürgen Wrede
JulkaisijaHans im Glück (2000)
Pelaajamäärä2–5
Ikäsuositus7+
Peliaikanoin 35 min
PelityyppiLaattapeli, alueenhallinta
Laattojen määrä72 maastolaattaa (peruspeli)
Meeplet40 kpl, 8 kutakin viittä väriä
PalkinnotSpiel des Jahres 2001, vuoden perhepeli Suomessa 2004

Pelin valmistelu

Carcassonnen aloitus käy nopeasti. Valmistele peli näin:

  • Aloituslaatta: Peruspelissä on 72 maastolaattaa. Uusimmissa laitoksissa laatikossa on yhteensä 84 laattaa, joista 12 kuuluu erilliseen Joki-lisäosaan (tummaselkäiset laatat) – ne voi jättää sivuun ensimmäisillä kerroilla. Etsi tummaselkäinen aloituslaatta ja aseta se pöydän keskelle.
  • Laattapakka: Sekoita loput laatat kuvapuoli alaspäin ja jaa ne muutamaksi pinoksi kaikkien ulottuville.
  • Meeplet: Laatikossa on 40 meepleä, kahdeksan kutakin viittä väriä (keltainen, punainen, vihreä, sininen, musta). Jokainen pelaaja valitsee värin ja ottaa siitä 7 meepleä omaan varantoonsa. Kahdeksas meeple asetetaan pistelaudan ruutuun 0, jossa se toimii pistemerkkinä.
  • Pistelauta: Aseta pistelauta pöydän reunalle pisteiden seuraamista varten.
  • Aloittaja: Valitkaa aloittaja esimerkiksi nuorimmasta pelaajasta. Vuorot etenevät myötäpäivään.

Uusimmissa laitoksissa mukana on myös viisi apottinappulaa (abbot). Ne ovat lisäsääntö, jonka voi jättää pois ensimmäisistä peleistä.

Vuoron kulku: kolme vaihetta

Carcassonnen vuoro koostuu aina samoista kolmesta vaiheesta, jotka pelataan tässä järjestyksessä.

1. Laatan nostaminen ja asettaminen

Nosta pakasta sokkona yksi laatta ja aseta se pöydälle kiinni jo pelattuihin laattoihin. Laatta on pakko asettaa niin, että sen reunat jatkavat maisemaa luontevasti: tien on jatkettava tienä, kaupunginmuurin kaupunkina ja pellon peltona. Jos nostettua laattaa ei voi mitenkään asettaa, se palautetaan laatikkoon ja nostetaan uusi.

2. Meeplen asettaminen

Laatan asettamisen jälkeen voit halutessasi sijoittaa yhden meeplen varannostasi juuri pelaamallesi laatalle – jollekin sen alueista (tie, kaupunki, luostari tai pelto). Meeplen voi laittaa vain alueelle, jolla ei vielä ole kenenkään meepleä. Meeplen rooli ja nimi riippuvat siitä, mihin se asetetaan (ks. seuraava luku). Meeplen asettaminen on vapaaehtoista.

3. Valmiin alueen pisteyttäminen

Jos juuri asettamasi laatta viimeistelee jonkin alueen, se pisteytetään heti vuoron lopuksi. Pisteytyksen jälkeen alueella olleet meeplet palautetaan omistajilleen, jolloin ne vapautuvat käytettäväksi uudelleen. Peltoja ei pisteytetä kesken pelin – ne lasketaan vasta pelin lopussa.

Meeplet ja niiden roolit

Meeple on pelin pelinappula (suomenkielisessä laitoksessa seuraaja). Sama nappula saa eri roolin ja nimen sen mukaan, mihin se laatalla sijoitetaan:

  • Maantierosvo – tielle asetettu meeple.
  • Ritari – kaupunkiin asetettu meeple.
  • Munkki – luostariin asetettu meeple.
  • Maanviljelijä – pellolle makuulleen asetettu meeple. Maanviljelijä jää pellolle koko loppupeliksi, sillä peltoja ei pisteytetä ennen pelin loppua.

Koska varannossa on vain seitsemän meepleä, niiden sijoittelu on pelin ydintä: kun alue valmistuu ja pisteytetään, sillä ollut meeple palaa käyttöön. Pellolle sidottu maanviljelijä sen sijaan pysyy poissa pelistä loppuun asti.

Pisteytys: näin pisteet lasketaan

Pisteitä kertyy kahdessa vaiheessa: valmistuvista alueista pelin aikana ja keskeneräisistä alueista sekä pelloista pelin lopussa. Alla oleva taulukko kokoaa kaikki pistemäärät yhteen.

Pisteytys

Alue (rooli)Pelin aikana (valmis alue)Pelin lopussa
Tie (maantierosvo)1 piste / laatta1 piste / laatta (keskeneräinen)
Kaupunki (ritari)2 pistettä / laatta + 2 pistettä / vaakuna1 piste / laatta + 1 piste / vaakuna (keskeneräinen)
Luostari (munkki)9 pistettä (8 laattaa ympäröi)1 piste / laatta (itse + viereiset)
Pelto (maanviljelijä)Ei pisteytetä kesken pelin3 pistettä / viereinen valmis kaupunki

Tiet, kaupungit ja luostarit

Alue pisteytetään heti, kun se valmistuu:

  • Tie (maantierosvo): valmis tie tuottaa 1 pisteen jokaisesta laatasta, joista tie koostuu. Tie on valmis, kun sen molemmat päät päättyvät risteykseen, kaupunkiin, luostariin tai tie kiertyy renkaaksi.
  • Kaupunki (ritari): valmis kaupunki antaa 2 pistettä jokaisesta laatasta sekä 2 lisäpistettä jokaisesta kaupungissa olevasta vaakunasta. Kaupunki on valmis, kun sitä ympäröi yhtenäinen muuri eikä sisällä ole aukkoja.
  • Luostari (munkki): valmis luostari tuottaa 9 pistettä. Luostari valmistuu, kun sitä ympäröivät kaikki 8 viereistä laattaa (1 piste luostarilaatasta itsestään ja 1 kustakin kahdeksasta viereisestä).

Pellot ja loppupisteytys

Peli päättyy heti sen pelaajan vuoron jälkeen, joka asettaa viimeisen laatan. Tämän jälkeen lasketaan loppupisteet kaikista alueista, joilla on vielä meeplejä:

  • Keskeneräinen tie: 1 piste laattaa kohti, kuten pelin aikanakin.
  • Keskeneräinen kaupunki: 1 piste laattaa kohti ja 1 piste vaakunaa kohti – eli puolet valmiin kaupungin pisteistä.
  • Keskeneräinen luostari: 1 piste luostarilaatasta ja 1 piste kustakin viereisestä laatasta.
  • Pellot (maanviljelijä): jokainen pelto tuottaa 3 pistettä jokaisesta viereisestä valmiista kaupungista. Keskeneräiset kaupungit eivät tuota peltopisteitä.

Pellot ovat monelle aloittelijalle hankalin osa, joten ensimmäiset erät kannattaa pelata ilman maanviljelijöitä ja ottaa pellot mukaan vasta, kun muu pisteytys on tuttua.

Lopuksi lasketaan kaikkien pelaajien pisteet yhteen, ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Jos kaksi pelaajaa saa saman pistemäärän, viralliset perussäännöt eivät määrää ratkaisijaa, vaan peli jää tasapeliksi. Halutessanne voitte sopia etukäteen omasta ratkaisijasta, esimerkiksi että voiton vie se, jolla on eniten valmiita kaupunkeja.

Kuka hallitsee aluetta?

Koska laattoja asetellaan vuorotellen, samalle tielle, kaupunkiin tai peltoon voi lopulta päätyä useamman pelaajan meeplejä, kun erillisinä alkaneet alueet yhdistyvät. Tällöin:

  • Eniten meeplejä alueella pitävä pelaaja saa kaikki alueen pisteet.
  • Muut alueella olevat pelaajat eivät saa mitään.
  • Jos kahdella tai useammalla pelaajalla on eniten meeplejä tasan, kaikki tasapelaajat saavat täydet pisteet.

Suoraan jo vallatulle alueelle ei voi laittaa omaa meepleä, mutta alueita yhdistämällä voi kieltämättä ovelasti haastaa vastustajan hallinnan.

Aloittelijan yleisimmät virheet

Muutama tyypillinen moka kannattaa tiedostaa ennen ensimmäistä peliä:

  • Meeplen asettaminen väärään vaiheeseen: meeplen saa laittaa vain juuri pelaamallesi laatalle, ei vanhoille laatoille.
  • Kaikkien meeplejen sitominen kerralla: jos kaikki seitsemän meepleä ovat kiinni keskeneräisissä alueissa, et voi vallata uusia alueita ennen kuin jokin valmistuu.
  • Peltojen unohtaminen: pellolle laitettu maanviljelijä ei palaa käyttöön, mutta oikein ajoitettuna se voi tuoda erän ratkaisevat pisteet.
  • Vaakunoiden sivuuttaminen: vaakunalaatat kaksinkertaistavat tehokkaasti kaupungin arvon, joten niistä kannattaa kilpailla.

Lisäosat ja laitokset

Carcassonnesta on julkaistu lukuisia lisäosia, jotka tuovat peliin uusia laattoja ja sääntöjä. Tutuin niistä on jo peruslaatikkoon kuuluva Joki-lisäosa, jonka 12 laattaa voi liittää mukaan heti alusta. Peruspelin säännöt toimivat kaikkien lisäosien pohjana, joten ne kannattaa opetella ensin. Perussääntöihin on uusissa laitoksissa lisätty myös apotti (abbot) omana lisäsääntönään, jonka voi jättää pois ensimmäisistä peleistä. Carcassonnesta on saatavilla myös suomenkielinen laitos, ja se sopii hyvin niin pariskunnille kuin perheille.

Jos etsit muita hyviä pelejä koko porukalle, tutustu myös oppaisiin mölkyn säännöt ja Monopolin säännöt sekä koontiin koko perheen lautapeli -vinkeistä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa Carcassonnea voi pelata?

Peruspeliä pelataan 2–5 pelaajan voimin. Lisäosat voivat kasvattaa pelaajamäärää, mutta perussäännöillä yläraja on viisi.

Mitä tarkoittaa Carcassonne?

Carcassonne on Etelä-Ranskassa sijaitseva keskiaikainen muurikaupunki, joka tunnetaan vaikuttavista linnoituksistaan. Peli on nimetty tämän kaupungin mukaan, ja laattojen maisema kuvaa samankaltaista keskiaikaista seutua.

Mikä meeple on?

Meeple on pelin ihmismäinen pelinappula, jonka pelaaja asettaa laatalle. Sijoituskohteesta riippuen siitä tulee maantierosvo, ritari, munkki tai maanviljelijä. Suomenkielisessä laitoksessa meepleä kutsutaan seuraajaksi.

Milloin peli päättyy?

Peli päättyy heti sen pelaajan vuoron jälkeen, joka asettaa pakan viimeisen laatan. Sen jälkeen tehdään loppupisteytys keskeneräisistä alueista ja pelloista.

Tarvitseeko aloittelijan pelata pelloilla?

Ei. Pellot ja maanviljelijät ovat sääntöjen mukaan osa peliä, mutta ne kannattaa jättää pois ensimmäisistä eristä. Kun tiet, kaupungit ja luostarit ovat tuttuja, pellot on helppo ottaa mukaan.

Edellinen artikkeliRummikub säännöt – laattojen asettelu ja pisteytys